Reino Nordin
Kunnes tyhjyys meidät saa
Pienet tunnit kiitää ohi silmien
Kuun siltaa mä vielä astelen
Kun vasten kasvojani iskeytyy huominen
Turhaa vastaan taistelen
Oon yksinäinen taas, taas, taas
Taas tunnen sen
Kuuntelen vaan kaikua ikuisuuden
Ajan hiekka valuu läpi sormien
Tähtitaivaan sametissa kasvojani kastelen
Ilta-auringossa vapisen
Tai vaan putoan
Oon yksinäinen taas, taas, taas
Taas tunnen sen
Kuuntelen vaan kaikua ikuisuuden
Koko maailman voisin sulle antaa
Vain hetken se lohduttaa
Kumpikin meistä matkaa vielä jatkaa
Kunnes tyhjyys meidät saa ja oon yksinäinen taas, taas, taas
Taas tiedän sen
Sielusta löytää kaiken ihminen
Löytää sen taas, taas, taas
Taas tunnen sen
Kuuntelen vaan kaikua ikuisuuden
Taas, taas, taas
Taas tiedän sen
Sielusta löytää kaiken ihminen
Löytää sen taas, taas, taas
Taas tunnen sen
Kuuntelen vaan kaikua ikuisuuden