Vuokko Hovatta - Liaani
(säv. Tuure Kilpeläinen, san. Aulikki Oksanen)

Hämärään, tiheään, villiin lehtivihreään sidon sinun jalkasi, peitän sinun silmäsi niin et enää pääse lähtemään

Olen liaani, julma liaani ja suljen sinut syliini, kiedon sinut sisääni vailla omaatuntoa
Olen liaani, julma liaani ja kiemurtelen hihaasi, ripustaudun ihoosi täynnä paratiisin lintuja

Elämään entiseen katsot niin kuin sateeseen, joka jääksi kohmettuu, johon lapsi liukastuu etkä edes tahdo vapauteen

Olen liaani, julma liaani ja suljen sinut syliini, kiedon sinut sisääni vailla omatuntoa
Olen liiani, julma liaani ja kiemurtelen hihaasi, ripustaudun ihoosi täynnä paratiisin lintuja

Hajoaa musta maa, päivä yöhön sukeltaa, kisko irti käteni, kiellä rakkauteni niin voit olla vapaa viimeinkin

Elämään entiseen palaat niin kuin sateeseen, joka sinut parantaa. Minut jätä keinumaan. Minut jätä ilmaan keinumaan