[Säkeistö 1]
Lapissa kaikki kukkii nopeasti
Maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin
Tuon usein tuntenut oon raskahasti
Kun katson kansan tämän vaiheisiin

[Säkeistö 2]
Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta
Ja suuri surkastua alhaiseen?
Miks meillä niin on monta mielipuolta?
Miks vähän käyttäjiä kanteleen?

[Säkeistö 3]
Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu
Kuin heinää, miestä, toiveen tosiaan?
Miest' aatteen, tunteen miestä, kaikki maatuu
Tai kesken toimiansa katkeaa

[Säkeistö 4]
Muualla tulta säihkyy harmaahapset
Vanhoissa hehkuu hengen aurinko
Meil' ukkoina jo syntyy sylilapset
Ja nuori mies on hautaan valmis jo

[Instrumentaalinen välisoitto]
[Säkeistö 5]
Ja minä itse, miksi näitä mietin?
Se merkki varhaisen on vanhuuden
Miks seuraa käskyä en veren vietin
Vaan kansain kohtaloita huokailen?

[Säkeistö 6]
On vastaus vain yksi Lapin suvi
Sit' aatellessa mieli apeutuu
On lyhyt Lapin linnunlaulu, huvi
Ja kukkain kukoistus, ja riemu muu

[Säkeistö 7]
Mut pitkä vain on talven valta, hetken
Tääl aatteet levähtää, kuin lennostaan
Kun taas ne alkaa aurinkoisen retken
Ja jättävät jo jäisen Lapin maan

[Säkeistö 8]
Oi valkolinnut vieraat Lapin kesän
Te suuret aatteet, teitä tervehdän
Oi, tänne jääkää, tänne tehden pesän
Jos muutattekin maihin etelän

[Säkeistö 9]
Oi oppi ottakaatte joutsenista
Ne lähtee syksyin, palaa keväisin
On meidän rannoillamme rauhallista
Ja turvaisa on rinne tunturin
[Säkeistö 10]
Havisten halki ilman lentäkäätte
Tekoja luokaa, maita valaiskaa
Mut talven poistuneen, kun täältä näätte
Mä rukoilen, ma pyydän, palatkaa