[Säkeistö 1]
Mä mistä laulun aiheet saan, niin moni tiedustaa
Kun kuljen laulun tietä huoletonta
On helppo käydä vastaamaan, kun kiertää maailmaa
Ja elänyt on vuotta kyllin monta

[Säkeistö 2]
Laulun löytäjä ilmi sen tuoda voi
Jos sen etsijän laulajaks Luoja loi
Ei lopu aiheet milloinkaan, jos esille ne saa
Niin paljon on aihetta lauluun

[Säkeistö 3]
Sen aiheen antaa pakkanen ja polte auringon
Sen kertoilla voi helle sekä halla
Se tuiketta on tähtien ja kuohu aallokon
Sen maantie laulaa jalkojemme alla

[Säkeistö 4]
Se on tuimassa tuiskussa tunturin
Joka jäätä lyö hiihtäjän kasvoihin
Se kuun on hohde hopeinen tai laine vallaton
Niin paljon on aihetta lauluun

[Säkeistö 5]
On laulu katse rakkaimman ja herkkä ystävyys
Se suudelma on kauneimmalle suulle
On hehku posken polttavan ja aitan hämäryys
Ja se mi usein kerrottu on kuulle
[Säkeistö 6]
Se on laulu, kun rakkaus valloittaa
Se on aihe, kun orvoksi jäädä saa
Tuo kevät laulun riemuisan mut surullisen syys
Niin paljon on aihetta lauluun

[Säkeistö 7]
On laulun aihe köyhyyskin ja riemu rikkaitten
Ja murhe, mikä polttanut on rintaa
Tuo laulun ilo räiskyvin tai jälki kyynelten
Se myöskin mikä onnemme on pintaa

[Säkeistö 8]
Lyhyt matka on köyhästä rikkaaseen
Lyhyt taival on riemusta murheeseen
On aihe lapsi pienoinen ja sauva vanhuksen
Niin paljon on aihetta lauluun