[Säkeistö 1]
On sieluni jäässä, tuli laakso tai mäki
Niin kuten se syksyinen sunnuntaipäiväkin
Kun asemalla vain luitani lämmittelin
Kuulin sireenien ulvonnan, takana ikkunan
Lapsi oli jäänyt alle paikallisjunan
Jonka vauhti oli hidas, mutta poika oli kävellyt selin

[Kertosäe]
Voi tuijottaa tyhjää, voi raivosta juopua
Huutaa: "Mitä sillä on väliä?" ja luopua
Mut se ei hyödytä, sen tiedän, jos muuta en
Viha heikentää sydämistä voimakkaimmankin
Ja ennen kuin huomaat, olet itsesi vankina
Murheittesi kahleilla kytkettynä katkeruuteen

[Säkeistö 2]
Ne nostaa mut vain, että alas sai lakaista
Kun tyttöä suutelin vaalea tukkaista
Sydämelleni, varo, alhaalla huusi mun pää
Ei pitkä se pudotus oo varmastikaan
Marmoriportailta katuojan likaan
Siitä mustelmasi muistuttavat sua, mihin vain menetkään

[Kertosäe]
Voi tuijottaa tyhjää, voi raivosta juopua
Huutaa: "Mitä sillä on väliä?" ja luopua
Mut se ei hyödytä, sen tiedän, jos muuta en
Sillä, viha heikеntää sydämistä voimakkaimmankin
Ja ennen kuin huomaat, olet itsеsi vankina
Murheittesi kahleilla kytkettynä katkeruuteen
[Väliosa]
La-la-lai-lai-lai
La-la-lai-lai-lai
Lai-la-lai-lai-lai-lai
La-la-lai-lai-lai

[Kertosäe]
Voi tuijottaa tyhjää, voi raivosta juopua
Huutaa: "Mitä sillä on väliä?" ja luopua
Mut se ei hyödytä, sen tiedän, jos muuta en
Sillä, viha heikentää sydämistä voimakkaimmankin
Ja ennen kuin huomaat, olet itsesi vankina
Murheittesi kahleilla kytkettynä katkeruuteen
Ja siinähän oot, murheittesi kahleilla kytkettynä katkeruuteen