Juha Vainio
Elämää ja erotiikkaa
[Verse 1:]
Mun isä uransa loi kyläkauppiaana
Hän tunsi ihmismielen piilotajunnan
Kun lähdin maailmalle ylioppilaana
Niin isä ohjeen antoi yhden ainoan
Hän sanoi: elämää ja erotiikkaa
Unohtaa ei saisi milloinkaan
Sillä kaikki muu on pelkkää retoriikkaa
Mut mä tuumin että puhu sinä vaan
[Verse 2:]
Mä tulin Helsinkiin ja aloin opiskella
Ei koskaan aikaa ollut iltarientoihin
Yökaudet kirjojani tutkin hartaudella
Sain seinänaapuriksi ikiteekkarin
Hän lauloi: elämää ja erotiikkaa
Unohtaisi en mä milloinkaan
Mutta minä painoin kaaliin botaniikkaa
Ja mä tuumin että kaikki aikanaan
[Verse 3:]
Vain kerran isä kävi luonain Helsingissä
Kun minut metsämaisteriksi vihittiin
En ymmärtänyt miksi silmät kyynelissä
Hän vahvoin käsin tarttui mua harteisiin
Ja sanoi: elämää ja erotiikkaa
Unohtaa et saisi kuitenkaan
Tää on totuus ja se koskee joka iikkaa
Sen kun saisin sinut vielä oppimaan
[Verse 4:]
Oon pian akateemikko jo kumarainen
Ja alan aavistella mistä ilman jäin
Kun ikiteekkari, tuo Oiva Piirakainen
Se sen kun nuortuvan vain näyttää päivittäin
Hän laulaa: elämää ja erotiikkaa
Luotiin meidät opiskelemaan
Elämää ja erotiikkaa
Täällä unohtaa ei saisi milloinkaan
[Chorus:]
Elämää ja erotiikkaa
Luotiin meidät opiskelemaan
Elämää ja erotiikkaa
Täällä unohtaa ei saisi
(Unohtaa ei saisi)
Milloinkaan