Juha Tapio
Myrskytuulet
Vie minut luokse sen makean veden
Jota laulusi aallottaa
Jonka pinta kaipuuni kuvastaa
Tomusta rannan puhtaaksi tee
Äärellä hiljaisen, niin syvän veen
Siellä tuuletkin vaikenee

Myrskytuuletkin on joskus liikaa
Kun tyventä kaipaisi vaan
Myrskytuuletkin on joskus liikaa

Myrskytuuletkin on joskus liikaa
Kun hiljaisuuteen janoaa
Myrskytuuletkin on joskus liikaa

Näkisinpä taas tuulien taa
Jossa hiljainen, syvä yö
Levon rantaan aaltoja lyö
Toivoni takana näiden virtojen
Niitä tahtoisin rauhoittaa
Niiden taakse sukeltaa

Myrskytuuletkin on joskus liikaa
Kun tyventä kaipaisi vaan
Myrskytuuletkin on joskus liikaa
Myrskytuuletkin on joskus liikaa
Kun hiljaisuuteen janoaa
Myrskytuuletkin on joskus liikaa

Ole taivas, ole maa
Ole joki joka kuljettaa
Kyyneleeni mukanaan
Ja ikäväni hukuttaa

Ole tuuli, ole laulu
Sen hiljaisen kaipauksen
Jonka toivoni siivet kuljettaa
Väsyneen satamaan

Myrskytuuletkin on joskus liikaa
Kun tyventä kaipaisi vaan
Myrskytuuletkin on joskus liikaa

Niin myrskytuuletkin on joskus liikaa
Kun hiljaisuuteen janoaa
Myrskytuuletkin on joskus liikaa
Kun tyventä kaipaisi vaan
Myrskytuuletkin on joskus liikaa