[Säkeistö 1]
Tyttö, joka pyöräili mua vastaan
Joen vartta kirkonkylään päin
Syyskuu värjäs pihan puut ja maan
Jo kaukaa hänen hymyilevän näin
Ja muistan miten kevyeksi muutuin
Ja mä tiesin, että kestin surun, jota muut ei nää
Mä unetonten öiden poika kuulunut en mihinkään
Tahdoin olla hänen lähellään

[Kertosäe]
Sä käännyit hymyillen mua kohti
Silloin pimeääni hohti valo
Josta palasen mä saan
Tänään kun mä katson meitä
Kerran yhteen eksyneitä
Näen aina vaan
Tytön, joka pyöräili mua vastaan

[Säkeistö 2]
Tyttö, joka pyöräili mua vastaan
On tänään nainen, joka maailmaa pyörittää
Hän mantereita siirtää katseellaan
On joskus peloissaan ja yksinään
Hän tulee minun syliini
Mä annan kaiken voimani
Mun ylpeyteni häntä satuttaa
Kun aika tarttuu askeliin ja jättää jäljet silmäkulmiin
Lumous ei haihdu kuitenkaan
[Kertosäe]
Sä käännyit hymyillen mua kohti
Silloin pimeääni hohti valo
Josta palasen mä saan
Tänään kun mä katson meitä
Kerran yhteen eksyneitä
Näen aina vaan
Tytön, joka pyöräili mua vastaan

[Kertosäe]
Sä käännyit hymyillen mua kohti
Silloin pimeääni hohti valo
Josta palasen mä saan
Tänään kun mä katson meitä
Kerran yhteen eksyneitä
Näen aina vaan

[Kertosäe]
Sä käännyit hymyillen mua kohti
Silloin pimeääni hohti valo
Josta palasen mä saan
Tänään kun mä katson meitä
Kerran yhteen eksyneitä
Näen aina vaan
Tytön, joka pyöräili mua vastaan