Pahan puun metsä kaukana on
Onnellinen elää kaukana siitä
Vaan ei vie tie miehiä maan valoon
Eikä aina onnea riitä

Vihreä vaara houkuttaa
Myötälettä pitkin helppo on kulkee
Syvemmälle ryteikköön hukuttaa
Pahan puun metsä sisäänsä sun sulkee

Viimein seisot edessä pahan puun
Edessäsi näet hyyrteisen suun
On mielesi heikko, rusinaksi sen
Kutistaa voima ikuinen

Pakoon kyllä päästä sä voit
Mutta odotappas vaan kun pääset metsän laitaan
Sisälläsi metsän valoon toit
Ei ihastu koskaan paha tiehen kaitaan

(haah)

Aina toinen jalka valossa on, ihmisen
Toinen jalka pimeässä
Ja ihmisen tyhmyydellä valta on
Usein päättää asiassa tässä
Vihreä vaara houkuttaa
Myötälettä pitkin helppo on
Syvemmälle ryteikköön hukuttaa
Pahan puun metsä sisäänsä sun sulkee

Siis jos löydät pahan puun
Metsään lepäämään älä varjoon heitä
Vaikkakin varjo viileä on
Kulje silti aina valoisia teitä

Vihreä vaara houkuttaa
Myötälettä pitkin helppo on kulkee
Syvemmälle ryteikköön hukuttaa
Pahan puun metsä sisäänsä sun sulkee

Aina toinen jalka valossa on, ihmisen
Toinen jalka pimeässä
Ja ihmisen tyhmyydellä valta on
Usein päättää asiassa tässä

Valon ja varjon rajaa lie
Vaikeaa nähdä jos ei piittaa; siksi
Jos tiesi joskus pimeään vie
Älä pahalta puulta kysele: miksi?