Arja Koriseva
Aina rakkaus tiensä etsii
Kun mä sirpaleina katsoin
Elämääni käsissäin
Oli vaikeaa mun ymmärtää
Et voisi käydä näin
Omaa ympyräänsä kulkee
Eikä itse huomaakaan
Se pienenee ja pienenee
Ei päästäkään pois otteestaan
Aina jostain pinnan alta
Alta kaiken poltetun
Kipinän jo tuhkaan painuneen
Voi löytää uudelleen
Aina rakkaus tiensä etsii
Ja se tyhjään sydämeen
Enemmän saa taas mahtumaan
Uutta onnea
Kovin arvaamatta särkyy
Korttitalo jonka teet
Tiedän nyt, sen jälkeen pelkoa
On turha tuntea
Kun ei menettää voi mitään
Kaikki mahdollista on
Monin verroin jos vain haluaa
Ja uskaltaa voi voittaa
Aina jostain pinnan alta
Alta kaiken poltetun
Kipinän jo tuhkaan painuneen
Voi löytää uudelleen
Aina rakkaus tiensä etsii
Ja se tyhjään sydämeen
Enemmän saa taas mahtumaan
Uutta onnea
Lävitsein sä katsoit mua
Niin kuin kirjaa luit
Ja lujan käden painoit kädellein
Sammuneen kun luulin
Tähtien jo myrskyn taa
Kuuntelit ja ymmärsit
Ja luottamaan sait uudestaan
Aina jostain pinnan alta
Alta kaiken poltetun
Kipinän jo tuhkaan painuneen
Voi löytää uudelleen
Aina rakkaus tiensä etsii
Ja se tyhjään sydämeen
Enemmän saa taas mahtumaan
Uutta onnea
Uutta onnea