Läpi kirkkomaan hän hiljaa kulki
Kädessänsä pieni enkeli
Äidin käteen kätensä hän sulki
Liekin kynttilänsä hän sytytti

Tutun hautakiven lyhdyn suojaan
Öljykynttilän hän asetti
Pieni sydän uskoo suureen luojaan
Se illan tummuessa lohdutti

Katso kuinka tuhat kyntiilää
Valaisee näin illan pimeää
Niinkuin pieni hento rukous
Leijuu luojan luokse huokaus
Joka liekki niin kuin ikkuna
Taivaan kodista tuo valoa
Liekin valo on kuin lohdutus
Häviä ei koskaan rakkaus

Kaikki muistot kaikki kultahetket
Sydämmessänsä on tallella
Muistaa vielä monet kainuut retket
Mukana ne kulkee aarteena

On taas aika kotiin päin nyt jatkaa
Käsi jälleen äidin kädessä
Enkelimme siunaa pientä matkaa
Olet turva joka hetkessä
Katso kuinka tuhat kynttilää
Valaisee näin illan pimeää
Niin kuin pieni hento rukous
Leijuu luojan luokse huokaus
Joka liekki niin kuin ikkuna
Taivaan kodista tuo valoa
Liekin valo on kuin lohdutus
Häviä ei koskaan rakkaus
Häviä ei koskaan rakkaus