Suruttoman suvenlapsen lailla
Paljain jaloin käydä tahtoisin
Jälleen lapsuuteni kultamailla
Ajatuksin raikkain avoimin
Soisi suven tuulet niin kuin urut
Kuljettaisi kauas suuret surut
Kyyneleet pois kuivus vihdoinkin

Kun katsoo maailmaa
Enkelin silmin
Niin nähdä voi sen kauneuden
Niin viaton kun katse on
Voi nähdä sateella auringon
Voi nähdä sateella auringon

Pilvettömän sinitaivaan alla
Kulkea kun kerran vielä sais
Lapsuuteni linnut laulamalla
Minua kuin silloin lohduttais
Soisi suven tuulet niin kuin urut
Kuljettaisi kauas suuret surut
Kyyneleet pois kuivuis vihdoinkin

Kun katsoo maailmaa
Enkelin silmin
Niin nähdä voi sen kauneuden
Niin viaton kun katse on
Voi nähdä sateella auringon
Voi nähdä sateella auringon
Voi nähdä sateella auringon
Voi nähdä sateella auringon
Voi nähdä sateella auringon