Sinä synnyt, kuolet ja hajoat
Se ei ole suru, joka hautaan saattaa
Ajatus, että se ei ollutkaan sinä
Säälin köysistä vapahtaa
Ja se maahan polkee

Tässä maailmassa pahassa
Lihassa saastassa
Happamassa kuolevassa maailmassa
Ja sen lopun tuhkassa
Kurjan ruoskimassa kyiden kiroamassa
Loistossa kuihtuvassa
Lihassa pahassa alhaisimmassa kastissa
Kuolevassa lihassa saastassa happamassa
Ja sen lopun tuhkassa, Polttavassa

En anna tappelematta tuumaakaan
Sielu hengetön täällä aina voittaa
Raaka on mieli, saalista hakee
Kunnes ylpeys kantajansa tapattaa