Ajattara
Saveen saarnattu
Surutta kulkee
Vain luutunut mieli
Täällä toden sanoo
Käärmeen kieli

Oi tulkaa katsomaan
Kuinka poikanne teurastetaan
Eilen vielä joutui
Ylimielensä valtaan
Tulkaa lapsenne pukemaan
Palttoisiin puisiin
Kun ne nyt tuossa
Irvistellen vuotaa kuiviin

On muistoihin lyöty
Hävityksen leima
Jälkensä jättää
Raajat mustuneina

Kuin katumusta
Häpeää perässään hilaa
Totuus valkoisiin kuuluu
Lisää elintilaa

On täällä kylmää, valotonta mustaa
Jos tunnustat häpeän
Jo kalloosi kustaan