Ajattara
Aura
Kourissa raskaan pimeän
Kivet kipuja jauhaa
Suruista hilja kehräten
Huntua kirojen kantaa

Kalpeana kirnuaa
Harsoon kietoo hulluuden
Irti laski horroksesta
Taas raivaa rauta murheiden

[kertosäe]

Ei sammu koskaan aura musta
Ei mikään tapa, ikävää
Ei risti anna pelastusta
Vain katkeruuttaan häpeää

Kulkee kanssa pahojen
Sydän pelkkää routaa
Saapuu laumassa petojen
Niittää rauta murheiden