[Verse 1]
Mielessäni seisoisinpa yksin törmän huipulla
Huutaisin ees niin kuin huutaa näkijätär kirousta
Tuulta taivaalta kun kutsuu painajaista riepottamaan pois

[Verse 2]
Vaan kirjani on väsyneet ja näyt täynnä olioita
Jotka ei oo niskojansa nöyrryttäneet maailmalla
Ne minut tahtoo vangita ja kantaa tyhjään ilmaan mukanaan

[Chorus]
Kuljen, vaikken liiku, syvyys minut rauhoittaa
Vaik' kysymykset huutavatkin kuorolauluaan
Kuljen, vaikken liiku, syvyys minut rauhoittaa
Vaik' kysymykset huutavatkin kuorolauluaan

[Post-Chorus]
Ne eivät muista että ihmisellä on vain elämänsä
Senkin ne tahtovat omistaa

[Verse 3]
Nyt on tullut aika tunnistaa ne kaikki kasvot
Jotka luuli unhoon painaneensa, arkipäivän savuverhon taa
Ei unet jätä meitä rauhaan, vaikka hylkäisimme ne

[Bridge]
Lähden iltamyöhään, viimeinkin on aika
On jää niin mustaa yllä syvyyksien
Joiden tiedän tummaan hellyytensä helmaan
Sulkeneen niin monta pyhiinvaeltajaa
[Chorus]
Kuljen, vaikken liiku, syvyys minut rauhoittaa
Vaik' kysymykset huutavatkin kuorolauluaan
Kuljen, vaikken liiku, syvyys minut rauhoittaa
Vaik' kysymykset huutavatkin kuorolauluaan

[Post-Chorus]
Ne eivät muista että ihmisellä on vain elämänsä
Senkin ne tahtovat omistaa